”Susan Abulhawa etsii Palestiinaa: New Palestinian Writing on Exile and Home” Äänikirja-arvostelu

Miranda Karlsson
21 tammikuun, 2024
56 Views

Nimi Susan Abulhawa ei ehkä ole sinulle tuttu. Kun kuitenkin perehtyy hänen kirjallisiin teoksiinsa, hänestä tulee unohtumaton hahmo. Abulhawa on palestiinalais-amerikkalainen kirjailija, runoilija ja poliittinen aktivisti. Pakolaisvanhempien lapsena hän vietti varhaisvuotensa Kuwaitissa ja Jerusalemissa ennen kuin muutti Yhdysvaltoihin. Hänen kokemuksensa siirtolaisuudesta ja siirtolaisuudesta ovat vaikuttaneet hänen kirjoittamiseensa syvästi.

Hänen esikoisromaaninsa ”Aamut Jeninissä” on sydäntäsärkevä tutkimus Israelin ja Palestiinan konfliktista yhden palestiinalaisperheen näkökulmasta. Se käännettiin 30 kielelle ja siitä tuli kansainvälinen bestseller. Hänen muita merkittäviä teoksiaan ovat ”The Blue Between Sky and Water” ja runokokoelma ”My Voice Sought The Wind”. Abulhawa kutoo teoksissaan monimutkaisia kertomuksia maanpakolaisuuden, kodin, identiteetin ja vastarinnan teemojen ympärille.

Maanpaon ja kodin toistuva teema palestiinalaisessa kirjallisuudessa

Palestiinalaisessa kirjallisuudessa maanpakolaisuuden ja kodin teema on toistuva motiivi, joka kuvastaa Palestiinan kansan historiallista ja jatkuvaa siirtolaisuutta. Jo pelkkä nimi ”Palestiina” herättää mielikuvia menetyksestä, kaipuusta ja syvällisestä maanpakolaisuuden tunteesta. Se on kuitenkin myös kodin, identiteetin ja vastarinnan paikka.

Palestiinalaiset kirjailijat käyttävät usein maanpakolaisuutta kuvaamaan kollektiivista historiallista kokemustaan. Heidän teoksensa kertovat siirtolaisuuden tuskasta, selviytymiskamppailusta ja paluun kaipuusta. Samalla ne herättävät henkiin myös kodin käsitteen – ei vain fyysisenä paikkana vaan syvällisesti emotionaalisena ja psykologisena tilana.

Susan Abulhawan tulkinta maanpaosta

Abulhawan teoksissa maanpakolaisuus ei ole pelkästään maantieteellistä siirtymistä. Se on olotila, tuskallinen tietoisuus, joka läpäisee hänen hahmojensa elämän. Abulhawan tulkinta maanpaosta ulottuu fyysistä eroa kotimaasta pidemmälle. Siihen sisältyy identiteetin menetys, perhesiteiden katkeaminen ja kulttuuriperinnön hävittäminen.

Päähenkilö Amal kokee ”Aamuisin Jeninissä” -kirjassaan maanpakolaisuuden monin eri tavoin. Hän joutuu jättämään kotinsa Palestiinassa, asuu pakolaisleirillä Libanonissa ja muuttaa lopulta Amerikkaan. Jokainen siirtyminen syventää hänen vieraantuneisuuden tunnettaan, mutta vahvistaa hänen päättäväisyyttään palata kotiin.

Susan Abulhawan edustus kodista

Jyrkässä ristiriidassa maanpakolaisuuden karun kuvauksen kanssa Abulhawan kuvaus kodista on täynnä lämpöä, rakkautta ja kestävyyttä. Koti ei ole vain maantieteellinen sijainti; se on muistojen säilytyspaikka, identiteetin lähde ja vastarinnan symboli.

Koti on ”Sininen taivaan ja veden välissä” -teoksessa esi-isien kylä Gazassa, jonka Barakan perheen naisten sukupolvet muistavat ja jota he kaipaavat. Vaikka he elävät maanpaossa, he kantavat kotinsa muistoa sydämissään ja siirtävät sitä eteenpäin kuin arvokasta perintökalua.

Maanpakolaisuuden ja kodin analyysi Susan Abulhawan romaaneissa

Abulhawan romaanien tarkempi analyysi paljastaa maanpakolaisuuden ja kodin teemojen monimutkaisen vuorovaikutuksen. Hänen henkilöhahmonsa joutuvat poikkeuksetta kamppailemaan kodin kaipuun ja maanpakolaisuuden karun todellisuuden välillä. He kamppailevat menetysten, traumojen ja identiteettikriisien kanssa, mutta heidän henkensä on särkymätön. Heidän sietokykynsä vastoinkäymisten edessä on osoitus heidän syvään juurtuneesta yhteydestään kotimaahansa.

Päähenkilö Amalin matka ”Aamuisin Jeninissä” on palestiinalaisten diasporan symboli. Hänen elämäänsä leimaavat menetykset ja siirtolaisuus, mutta hän pitää kiinni palestiinalaisesta identiteetistään ja haaveilee paluusta kotiin.

Historiallisten tapahtumien rooli maanpakolaisuuden ja kodin dynamiikan muotoutumisessa hänen teoksissaan.

Abulhawan teosten juuret ovat syvällä Palestiinan historiallisessa todellisuudessa. Vuoden 1948 Nakba (eli katastrofi), vuoden 1967 kuuden päivän sota ja Libanonin sota vuonna 1982 – nämä keskeiset historialliset tapahtumat muokkaavat maanpakolaisuuden ja kodin dynamiikkaa hänen romaaneissaan.

Mornings in Jenin ja The Blue Between Sky and Water -teosten hahmot kantavat näiden historiallisten tapahtumien arpia. He ovat poliittisten mullistusten uhreja, mutta he ovat myös historiansa säilyttäjiä. Heidän kertomuksensa ovat koskettava muistutus kansansa kamppailusta ja kestävyydestä.

Susan Abulhawan ainutlaatuinen panos palestiinalaiseen kirjallisuuteen

Abulhawan panos palestiinalaiseen kirjallisuuteen on monella tapaa ainutlaatuinen. Hän tuo esiin naisten, lasten ja pakolaisten äänet, jotka usein jäävät syrjään Israelin ja Palestiinan konfliktia koskevassa poliittisessa keskustelussa. Hänen tarinansa ovat syvästi henkilökohtaisia, mutta ne vastaavat Palestiinan kansan kollektiivista kokemusta.

Lisäksi Abulhawan teoksilla on ollut merkittävä rooli palestiinalaisen kirjallisuuden globalisoimisessa. Hänen romaanejaan on käännetty useille kielille, ja ne ovat saavuttaneet laajan kansainvälisen yleisön ja lisänneet tietoisuutta palestiinalaisten aatteesta.

Kriittisiä reaktioita Susan Abulhawan näkemykseen maanpaosta ja kodista

Abulhawan näkemys maanpaosta ja kodista on herättänyt monenlaisia kriittisiä reaktioita. Jotkut kriitikot ovat ylistäneet häntä tunteikkaasta tarinankerronnasta ja eloisista henkilöhahmoista, toiset taas arvostelleet häntä avoimesta poliittisesta kannanotosta.

Kriittisestä keskustelusta riippumatta Abulhawan teosten syvää vaikutusta ei voi kiistää. Ne ovat koskettaneet lukijoiden sydämiä kaikkialla maailmassa ja herättäneet tärkeitä keskusteluja palestiinalaisten taistelusta oikeudenmukaisuuden ja itsemääräämisoikeuden puolesta.

Susan Abulhawan vaikutus palestiinalaiseen nykykirjallisuuteen

Abulhawalla on ollut merkittävä vaikutus palestiinalaiseen nykykirjallisuuteen. Hänen teoksensa ovat avanneet uusia kerronnan tiloja ja inspiroineet uutta palestiinalaiskirjailijasukupolvea.

Lisäksi hänen menestyksensä palestiinalais-amerikkalaisena kirjailijana on rikkonut esteitä ja haastanut stereotypioita. Hän on tasoittanut tietä muille palestiinalaisille kirjailijoille, jotta he voivat löytää äänensä ja kertoa tarinansa maailmanlaajuisesti.

Johtopäätökset: Maanpaon ja kodin pysyvä merkitys palestiinalaisessa kirjallisuudessa

Yhteenvetona voidaan todeta, että maanpakolaisuuden ja kodin teemat ovat edelleen ajankohtaisia palestiinalaisessa kirjallisuudessa. Ne heijastavat Palestiinan kansan historiallista traumaa ja jatkuvaa taistelua. Susan Abulhawan kaltaisten kirjailijoiden käsissä näistä teemoista tulee voimakkaita välineitä vastarintaan, kestävyyteen ja toivoon.

Author Miranda Karlsson